Energiamurros etenee ja luonto kiittää?

Euroopan unioni on listannut kriittiset raaka-aineet, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja joiden toimitushäiriöiden riski on suuri. Osan kriittisistä raaka-aineista EU on määritellyt strategisiksi, koska niitä tarvitaan energiamurrokseen, vihreään siirtymään, digitalisaatioon tai puolustusteollisuuden teknologioihin. Strategisten raaka-aineiden kohdalla on merkittävä haaste globaalin tarjonnan ja kysynnän välillä.  

Euroopan geologian tutkimuskeskukset ovat Geological Service for Europe -projektissa (GSEU) kartoittaneet kriittisten raaka-aineiden (CRM) tiedossa olevat esiintymät Euroopassa; Suomessa on 67 CRM-mineraaliesiintymää. GTK jakaa ajankohtaista tietoa kriittisiä raaka-aineita sisältävistä kaivoksista, kaivoshankkeista ja pitkälle edenneistä malminetsintähankkeista niiden esiintymien osalta, joissa tärkein arvoaine on jokin Euroopan unionille kriittiseksi määritetty raaka-aine. [i]

Suomi on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista kaivosmaista. Suomen kaivoksissa tuotetaan kriittisistä raaka-aineista fosfaattia, kobolttia, kuparia, nikkeliä, platinaa, palladiumia ja maasälpää. GTK:n tiedot litiumalueista on vastikään päivitetty, eli potentiaali Suomessa on suurempi kuin aikaisemmin on tulkittu. Lisäksi merialueilla Suomenlahdella ja Pohjanlahdella tunnetaan useita mangaaniesiintymiä, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä. Esiintymissä on myös harvinaisia maametalleja suurina pitoisuuksina. [ii]

Kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna Suomi on kuitenkin pieni peluri kuuden energiamurroksen kannalta kriittisimmän metallin tuottajana ja jalostajana. Suurimmat kolme toimittajaa ja prosessoijaa kattavat 50-90% kuparin, litiumin, grafiitin, nikkelin, koboltin ja harvinaisten maametallien markkinoista. Chile dominoi kuparia, Australia litiumia, Kongon Demokraattinen Tasavalta (DRC) kobolttia ja Kiinalla on vahva asema harvinaisissa maametalleissa ja grafiitissa. Lisäksi Kiina hallitsee litiumin, koboltin ja kuparin jalostusta. [iii]

Suomi tuottaa merkittäviä määriä kuparia, kobolttia ja nikkeliä; harva tietää, että Suomi on jopa maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja, heti Kiinan jälkeen. Akkumateriaaleja jalostamalla Suomi haluaakin nousta akkuteollisuuden suurvallaksi. Suomessa tavoitellaan akkumateriaalien tuotantolaitoksia ja akkukennojen valmistuslaitoksia, jotta malminjalostuksen arvonnousu ja työpaikat jäisivät mahdollisimman suurina kotimaahan.  

Kasvavan kaivostoiminnan ja malminjalostuksen kääntöpuolena on huoli ympäristöstä. Hankkeet herättävät lähes poikkeuksetta kiivasta paikallista vastustusta. Esimerkiksi akkumateriaalitehtaan ympäristölupa Haminassa kirvoitti vahvoja mielipiteitä ja kannanottoja[iv]. Lupa kattaa vuotuisen noin 60 000 tonnin akkukemikaalituotannon, laitoksen energiantuotannon ja jätevesien käsittelyn. Yleisimmät huolenaiheet liittyivätkin juuri jätevesien mereen laskemiseen ja niiden vaikutukseen kalakantoihin ja pohjaeläimiin. Puhtaan meren puolesta ry ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ovatkin jo ilmaisseet aikeensa valittaa ympäristölupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. [v]

Energiamurros palvelee vihreää siirtymää; muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka nojaa vähähiilisiin kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vihreän siirtymän odotetaan edistävän teollisuuden uudistumista ja yhteiskunnan vaurastumista, pysäyttävän luontokadon ja tukevan luonnon monimuotoisuuden myönteistä kehitystä. Puhtaan talouden murros edellyttää siis parhaita käytäntöjä, jotta hankkeet onnistuvat, paikallinen väestö tukee niiden toteutusta ja luonto kiittää. 

[i] https://www.gtk.fi/ajankohtaista/kriittiset-ja-strategiset-raaka-aineet/

[ii] https://www.gtk.fi/ajankohtaista/akkumineraaliprojekti-lisasi-tietoa-suomen-kriittisten-raaka-aineiden-potentiaalista/

[iii] https://www3.weforum.org/docs/WEF_Energy_Transition_and_Geopolitics_2024.pdf

[iv] https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2408211

[v] https://www.adressit.com/itameri_ei_ole_akkuteollisuuden_kaatopaikka