Kriittisten raaka-aineiden saatavuutta vahvistettava EU:ssa – mikä on Suomen rooli?

Suomi ja koko EU ovat hyvin riippuvaisia muun maailman mineraaleista ja metalleista. EU-alueella ei tuoteta esimerkiksi harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan muun muassa kaikessa elektroniikassa – lähes kaikki EU:n tarpeet katetaan kiinalaisella tuotannolla.  Esiintymiä eli mineraalivarantoja meillä kyllä on, mutta emme ole osanneet hyödyntää niitä kaupallisesti kannattavasti.   

Harvinaiset maametallit ovat tärkeitä koko yhteiskunnallemme, erityisesti elektroniikkateollisuuden näkökulmasta. Kännykät ja kännykkäverkot, sähköverkot, tietokoneet, älylaitteet, sairaalan laitteet, autot, junat, bussit, rekat, kaupat, ruoanvalmistusteollisuus, lääketeollisuus ja esimerkiksi puolustusteollisuus ovat kaikki riippuvaisia näistä metalleista. Mitä tapahtuisi, jos emme saisi niitä enää mistään? Koko yhteiskuntamme kaatuisi, ennemmin tai myöhemmin. 

EU:n uusi, maaliskuussa voimaan astunut kriittisten raaka-aineiden asetus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Sen tarkoitus on lisätä ja monipuolistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta EU:ssa, turvata toimitusketjuja sekä vahvistaa kiertotaloutta ja kierrätystä. Lisäksi asetus tukee resurssitehokkuutta koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä korvaavien aineiden kehittämistä. 

Suomi on tärkeässä asemassa kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantamiseksi EU:ssa. Meidän tulisi hyödyntää mineraalivarantojamme nykyistä paremmin. Jo operoivien kaivostemme sivuvirroissa on harvinaisia maametalleja, joita ei vielä oteta talteen. Lisäksi tiedossa on uusia mineraalivarantoja, kuten Soklin esiintymä. Uusien hyödyntämiskelpoisten esiintymien ohella myös elektroniikan kierrätys on otettava haltuun, jotta saisimme kertaalleen maaperästä kaivetut metallit kiertämään.  

Markkinaehtoisesti Suomen on mahdotonta pärjätä esimerkiksi Kiinalle, sillä jo yksin tuotannon investointikustannukset – ovat EU:ssa ja Suomessa merkittävästi suurempia. EU:n uusi kriittisten raaka-aineiden asetus ei taklaa tätä ongelmaa: se esittää ainoastaan kunnianhimoiset tavoitteet tuotannon kasvattamiselle, mutta ei millään tavalla tue kaivosten investointeja harvinaisten metallien talteenottoon. Teollisuus onkin peräänkuuluttanut konkreettisempia toimia esiintymien hyödyntämisen edistämiseksi.  

Suomen kannalta parasta olisi, jos voisimme kokonaisvaltaisemmin hyötyä kasvavasta harvinaisten maametallien kysynnästä, jolloin meille mineraaliesiintymien hyödyntämisen myötä syntyisi myös uutta malminjalostus-, elektroniikka- ja muuta teollisuutta. Näin voisimme maksimoida osuutemme arvoketjussa lopputuotteisiin asti.  

Akkuteollisuus on Suomelle toinen hyvä tukijalka. Maaperässämme on nikkeliä, litiumia, kuparia ja kobolttia, joita kaikkia tarvitaan energian varastoinnissa. Tämäkin jalostusketju olisi hyvä saada lähelle raaka-ainetta: akkukemikaalitehtaat sekä kennovalmistus olisi hienoa saada Suomeen. Voisihan ajatella, että Suomessa valmistetut akut asennettaisiin Uudessakaupungissa autoihin ja ladattaisiin ne valmiiksi vaikkapa tuulivoimalla.  

Me Rejlersillä tunnemme näiden arvoketjujen eri vaiheet. Autamme asiakkaitamme investoinnin koko elinkaaren ajan lupamenettelystä projektien kehitykseen ja toteutukseen. Yhdessä tähtäämme ratkaisuihin, jotka tukevat asiakkaidemme liiketoimintaa ja vahvistavat samalla Suomen ja EU:n asemaa vähentämällä riippuvuuttamme erityisesti Kiinasta.