Liikenteen päästöjen vähentäminen ja vihreä siirtymä – selvitys edistää liikenteen käyttövoimamurrosta Etelä-Karjalassa

Tieliikenne on Etelä-Karjalassa selvästi suurin kasvihuonepäästöjen aiheuttaja: se aiheuttaa arviolta lähes kolmanneksen kaikista päästöistä. Liikennesektorilla tarvitaan siis ehdottomasti toimia autoilun päästöjen vähentämiseksi. Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostolla on muutoksessa suuri rooli.

Etelä-Karjalan liitto selvitti jakeluverkoston kehittämistä ympäristöministeriön rahoittamassa projektissa. Rejlers ja BearingPoint toteuttivat selvityksen, jossa tarkasteltiin koko ajoneuvokantaa ja kaikkia vaihtoehtoisia polttoaineita. Tarkastelu kohdistui aluksi Etelä-Karjalan pieniin kuntiin, mutta laajeni sitten myös Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeihin.

– Lopputuloksena saimme käyttöömme koko maakunnan kattavan selvityksen jakeluverkon kehittämisestä tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sanoo liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen Etelä-Karjalan liitosta.

Selvitys piti sisällään kolme erillistä työpakettia, joiden tuloksena syntyi hyvä yleiskäsitys jakeluverkoston kehitystarpeista ja käytännön toimista murroksen edistämiseksi Etelä-Karjalassa. Alueen kunnat ja muut toimijat saivat konkreettisia työkaluja tulevaan kehitystyöhön.

Ensimmäinen työpaketti oli valmiusanalyysi, jossa tarkasteltiin alueen nykyistä ajoneuvokantaa ja jakeluverkkoa sekä tulevaisuuden näkymiä muun muassa lainsäädännön näkökulmasta. Toisessa työpaketissa toteutettiin käytännön ohjekirja siitä, kuinka jakeluverkkoa voidaan lähteä kehittämään. Ohjekirjassa kuvataan muun muassa prosessit latausasemien ja jakelupisteiden perustamiseen, selvennetään kustannusrakennetta sekä kartoitetaan rahoitus- ja yhteishankintamahdollisuuksia.

– Konsultit tekivät tässä erittäin hyvää työtä. Käsikirjassa on huomioitu kaikki mahdollinen, ja saimme uutta tietoa paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Käsikirjan avulla kunnissa voidaan määritellä esimerkiksi vastuualueet ja sopivimmat rahoitusvaihtoehdot jakeluverkoston kehittämiseksi, Tynkkynen kertoo.

Kolmannessa työpaketissa kartoitettiin latauspisteiden ja jakeluasemien potentiaalisia sijoituspaikkoja. Sähköautojen latausverkostojen kehittämisestä tehtiin kuntakohtainen suunnitelma, ja maakuntatasolla tarkasteltiin raskaalle liikenteelle soveltuvia paikkoja sähkölataukselle sekä kaasun ja vedyn jakeluasemille.

– Sähkö on keskeisessä roolissa verkoston kehittämisessä, sillä sähköistäminen on tehokkain keino vähentää liikenteen päästöjä lähivuosina. Toisaalta Etelä-Karjalassa on myös Suomen keskiarvoon verrattuna suhteellisen paljon biokaasua käyttäviä autoja ja biokaasuasemia, sanoo palvelupäällikkö Joona Ehrnrooth Rejlersiltä.

Jakeluverkoston kehittämissuunnitelma tukee maakuntakaavoitusta Etelä-Karjalassa ja toimii erinomaisena taustaselvityksenä kunnille ja toimijoille, jotka voisivat lähteä laajentamaan verkostoa.

– Suunnitelma helpottaa päätöksentekoa pienemmissä kunnissa ja antaa selkeät raamit sille, mihin suuntaan kehitystyössä kannattaa lähteä. Isoille kaupungeille selvitys tuo puolestaan apua erityisesti raskaan liikenteen latausverkon suunnitteluun, Tynkkynen kuvailee.

Rejlers tukee asiakkaitaan myös siinä vaiheessa, kun jakeluverkoston kehittäminen etenee kohti uusien latauspisteiden tai jakeluasemien suunnittelua ja rakentamista.

– Meillä on asiantuntemusta ja kokemusta näistä hankkeista käyttövoimasta riippumatta. Esimerkiksi sähköverkkojen osaamistamme hyödynnetään muun muassa suurteholatauksen suunnittelussa ja raskaan liikenteen latausasemahankkeissa, Ehrnrooth mainitsee.

BearingPoint ja Rejlers toteuttivat selvityksen yhteistyössä: BearingPoint veti projektia, ja Rejlers toi siihen vahvaa teknistä asiantuntemusta. Yhteistyömalli on todettu toimivaksi jo aikaisemmin, sillä osapuolet ovat toteuttaneet vastaavia selvityksiä jakeluverkoston kehittämisestä myös muille kunnille ja maakunnille.

Tynkkysen mukaan yhteistyö toimi saumattomasti, ja konsulttityöhön oltiin tyytyväisiä alkumetreiltä lähtien. Rejlersin nimellä oli myönteinen kaiku jo hankintapäätösvaiheessa, ja projektin tarjous oli laadittu selkeästi. Työ eteni sujuvasti koko projektin ajan, ja maakunnan edustajia osallistettiin siihen aktiivisesti.

– Olimme hyvin tyytyväisiä kaikkien tekemiseen: konsulttityö oli tässä projektissa ehdottomasti parasta, mitä tähän asti on koskaan ollut. Työ oli organisoitu hyvin, saimme paljon väliaikaiskatsauksia, pidimme tiiviisti yhteyttä ja apua oli aina saatavilla. Myös kuntien hallitukset ja valtuustot ovat olleet tyytyväisiä työhön, ja olemme vieneet verkostoissamme eteenpäin viestiä onnistuneesta projektista, Tynkkynen kiittää.