Vetytalous ja Power-to-X – Selvitys viitoittaa tietä vetytalouden mahdollisuuksille Raumalla

Kestävän kasvun ja vihreän siirtymän edistäminen ovat Rauman kaupungille tärkeitä tavoitteita. Osana vihreän siirtymän toteutusta puhtaasti tuotettuun vetyyn ja sen johdannaisiin perustuviin arvoketjuihin kohdistuu suuria odotuksia. Rauman seutu on houkutteleva sijoittumiskohde sähköintensiivisille vetyinvestoinneille: alueen kilpailuetuja ovat vahva sähköverkko ja suotuisa sijainti rannikolla. Lisäksi suunnitteilla on useita uusiutuvan energian hankkeita.

Rejlers toteutti Prizztechin tilauksesta selvityksen, jossa tarkasteltiin erilaisia vedyn tuotanto- ja Power-to-X-konsepteja sekä niiden sijoittumismahdollisuuksia kolmelle potentiaaliselle kehitysalueelle Raumalla kestävä kasvu huomioiden.

– Rauman tavoitteena oli laatia arvio vetytalouden ja Power-to-X-johdannaistuotteiden soveltuvuudesta Raumalle sekä niiden tarvitsemista edellytyksistä sijoittua Rauman toimintaympäristöön ja vetovoimaiselle Lakarin alueelle, toteaa kestävän kehityksen koordinaattori Anna Meriruoho. – Selvitys lisää kaupungin työkaluja jatkaa keskusteluja vihreän siirtymän investoijien kanssa sekä kehittää edelleen palveluja ja materiaaleja, joilla näitä investointeja voidaan Raumalle houkutella. Selvityksessä kuvattiin tärkeimmät vedyn tuotannon ja Power-to-X -johdannaistuotteiden eli ammoniakin, metaanin ja metanolin tuotannon konseptit. Näiden soveltuvuutta Raumalle tarkasteltiin teknisten reunaehtojen ja sijoittumisen edellytysten kautta.

– Tarkastelu osoitti, että Raumalla vedyntuotantoratkaisujen edellytykset täyttyvät kokonaisuutena hyvin. Tarkastelluilla kohdealueilla infrastruktuurin valmiudessa ja maankäytön potentiaalissa tunnistettiin kuitenkin eroavaisuuksia, jotka viitoittavat mahdollisten hankkeiden jatkokehitystä, toteaa Rejlersin teknologiakonsultti Jaakko Tamminen.

Selvityksessä nostettiin potentiaalisen tuotantokonseptin esimerkiksi keskisuuri synteettisen ammoniakin tuotantolaitos, joka voisi sijoittua Rauman Lakarin teollisuusalueen läheisyyteen.

– Ammoniakkia käytetään Rauman lähellä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, ja toistaiseksi Suomessa ei ole omaa ammoniakin tuotantoa kattamaan tätä kysyntää. Kestävästi tuotetulla ammoniakilla olisi myös vientipotentiaalia Rauman sataman kautta, ja vetyä vakiintuneemmat ja halvemmat logistiikkaratkaisut. Lakari olisi hyvä kohde ammoniakkilaitokselle, joskin turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat tulee huomioida kattavasti hankkeen suunnittelussa, kuvailee Tamminen.

Ammoniakkilaitos tai muut vetyyn pohjautuvat ratkaisut täydentäisivät Rauman jo ennestään vahvaa teollista yritysympäristöä. Vaativat reunaehdot, kuten sähkön ja puhtaan veden saanti, maankäytön suunnittelu, ympäristöluvitus ja kemikaaliturvallisuus tarkoittavat, että vihreän siirtymän vetyhankkeet on suunniteltava huolella. Hankkeiden kehitys vaatiikin aikaa myös Rauman Lakarin kaltaisilla korkean potentiaalin kohdealueilla.

– Vetytalouden ja Power-to-X-ratkaisujen soveltuvuusselvitys on jatkumoa Rauman kestävän teollisuuden kehittämiselle, mainitsee Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen. – Rauman kysyntä puhtaan siirtymän sijoittumisympäristönä on kasvanut, ja sen yhteensovittaminen nykyisen kestävän teollisuuden toimintaympäristön kanssa on kehittämistyössä keskeistä. Toisaalta puhtaan siirtymän sijoittumiseen liittyvät monet ympäristöluvituksen, maankäytön ja kaavoituksen kysymykset odottavat vielä samaan aikaan ratkaisemista.

Yhteistyö Rejlersin, tilaajataho Prizztechin ja Rauman kaupungin välillä oli mutkatonta. Rejlers oli Prizztechille luotettu konsulttiyhtiö jo aiemmin mm. Satakunnan kaasutaloussuunnitelmaan osallistumisen kautta.

Selvityksen alkuvaiheessa haastateltiin kattavasti vetytalouden olennaisia sidosryhmiä ja teollisia toimijoita alueella. Vety- ja Power-to-X-hankkeiden sijoittumisen arviointityössä Rejlers huomioi myös Rauman kaupungin kaavoitustoimen mielipiteet ja kehitysnäkemykset. Analyysityön ohessa ja esimerkkikonseptia valittaessa päätelmät käytiin läpi yhdessä Prizztechin ja Rauman ohjausryhmän kanssa.

– Vetytaloutta palvelevan investointiympäristön kehittäminen on verkostona tehtävää yhteistyötä. Osaamista ja tietoa tarvitaan eri toimialoilta niin kuntien kuin yritystenkin osalta. Kokosimmekin Rauman kaupungin kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän ohjaamaan selvitystyön toteutusta. Jokainen hoiti oman roolinsa esimerkillisesti, ja sillä tavoin päästiin erinomaiseen lopputulokseen tavoiteaikataulussa, jossa Rejlersin rooli oli selvitystyön laatijana keskeinen. Raportti palvelee varmasti eri toimijoiden tarpeita, kertoo projektipäällikkö Mikko Kotiranta Prizztech Oy:stä.

Hankekehittäjät ja sijoittajat etsivät nyt aktiivisesti parhaita kohteita vedyn tuotanto- ja Power-to-X-laitosten sijoittamiseen, ja kuntien on hyvä olla hereillä vetyinvestointien suhteen. Rejlers tukee asiakkaitaan hankekehityksen kaikissa vaiheissa esisuunnittelusta käytönaikaisiin palveluihin.

– Me Rejlersillä tunnemme sekä hankekehittäjien tarpeet investoinnin valmistelun eri vaiheissa että kuntien tilanteet esimerkiksi maankäyttöön, luvitukseen ja eri vaihtoehtojen arviointiin liittyen. Pystymme tukemaan sekä kuntia että hankekehittäjiä näiden investointien realisoimisessa, Tamminen sanoo.

Kuva: Rauman satama / Ari Ahlfors