Sanoista tekoihin, osaaminen ratkaisee

Energiateollisuus visioi menestyvän Suomen energiatulevaisuutta ja kutsuu kaikki tekemään muutoksesta totta. Suomalaisille sisu on tuttu ominaisuus ja monelle Sisukas suorittaja voi tuntua kotoisalta vaihtoehdolta – toki urheilukansana mieluummin näkisimme itsemme Euroopan mestarina vuonna 2040 tai miksipä ei jopa maailman mestarina? Energiateollisuuden skenaarioissa keskiössä luonnollisesti on luotettava ja kilpailukykyinen puhdas energia, jonka avulla sähköistys etenee, teollisuus vähentää päästöjään, ja sivutuotteena syntyy meille niin tärkeätä lämpöä, joka pitää kotimme asuinkelpoisina kylmän talven yli. [i]

Energiamurroksen Euroopan mestaruusjoukkue rakentuu monialaisista osaajista. Suomi tarvitsee hyviä tuotekehittäjiä, teknisiä myyjiä, asiakaspalvelijoita, asentajia ja eri sektorit yhdistäviä monialaisia poikkitieteellisiä osaajia. Digitalisaatiolla, koneoppimisella ja tekoälyllä on merkittävä tehtävä järjestelmäoptimoinnissa ja tehostuneissa toimintamalleissa, jotka nopeuttavat arkisen työn etenemistä ja tuloksellisuutta. Datakeskukset tulevat olemaan Suomessakin merkittävä kasvukohde, mikä edelleen kasvattaa sähkön kysyntää ja samalla tarjoaa meille kaukolämpöä.  

Energia-ala on monipuolinen. Ala työllistää Suomessa suoraan 23 000 ja kokonaisuudessaan yli 42 000 henkilötyövuotta. Mikäli etenemme Sisukkaina suorittajina vuoteen 2040 asti, niin energia-alan arvioidaan työllistävän suoraan tai välillisesti 60 000 henkilöä. Jos onnistumme mestaruushaaveissamme, niin työpaikkoja onkin jo 100 000 hengelle. Energiamurros on mahtava mahdollisuus lisätä merkityksellistä työtä laajalla kirjolla: talous, tekniikka, turvallisuus, suunnittelu ja projektijohtaminen, palveluammatit, ympäristöasiat ja kestävä kehitys.  

Energiamurros vaatii sekä monialaisia huippuosaajia että jatkuvaa osaamisen uusiutumista. Monissa ratkaisuissa energia-alalla ja teollisuudessa vuosien saatossa kertynyt kokemus on valttia sekä sähköistyksessä että teollisuuden uusissa tuotantokonsepteissa. Teollisuus on käyttänyt fossiilista vetyä jo pitkään ja suunnittelee nyt sen korvaamista elektrolyysillä. Vastaavasti fossiilisista lähteistä kaasuttamalla valmistettua synteesikaasua (CO+H2) on konvertoitu nestemäisiksi polttoaineiksi jo toisen maailman sodan aikana. Samoja teknologioita voi käyttää biopolttoaineiden valmistukseen ja vastaavia konsepteja mietitään nyt P-t-X tuotantoon.   

Osaajien puute nähdään merkittävänä jarruna yritysten kasvulle ja investointikyvykkyydelle.  Osaajapulaa pyritään ratkomaan muun muassa koulutuksen keinoin; korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, jotta yhä useampi suorittaisi korkea-asteen tutkinnon. Oppilaitokset ovatkin jo lisänneet energiamurrokseen liittyvää tarjontaa [ii], jotta uusia osaajia saadaan työmarkkinoille. Koulutustason nousu on lisännyt myös yli 55-vuotiaiden osallistumista työmarkkinoille 2000-luvun aikana. Silti rekrytointivaikeudetkaan eivät välttämättä saa kaikkia työnantajia harkitsemaan iäkkäämpien uusien työntekijöiden palkkaamista.  Tutut eläköityvät työntekijät sen sijaan nähdään jo työnantajille joustavana työvoimareservinä. [iii] Työn tuoksinassa voikin jopa käydä niin, että 41–70-vuotiaat ovat keskimääräistä enemmän tarmokkaita, omistautuneita, uppoutuneita ja kokevat useammin työn imua kuin nuoremmat kollegat.[iv]

Monimuotoiset tiimit pystyvät yhteistyössä ratkomaan vaikeita monialaisia energiamurroksen haasteita, tekemään parempia päätöksiä ja liiketaloudellista tulosta. [v] Mestaruuteen todellakin tarvitaan parhaita osaajia, kansainvälisen tason ammattilaisia, joista muodostuu riittävän monimuotoinen energiamurroksen taklaava voittajajoukkue. Koko teknologian kehityksen, skaalauksen ja kaupallistamisen arvoketjun on pelattava saumattomasti yhteen, jotta vihreästä siirtymästä ja siihen tarvittavista teollisen mittakaavan investoinneista tulee totta.  

Sanoista tekoihin: valitaan tavoitteeksemme menestystarina, rakennetaan voittava joukkue ja siivitetään energia-ala kasvuun! 

[i] MTK, Tuulivoimaopas maanomistajille, 2022

[ii] https://eurometaux.eu/media/jmxf2qm0/metals-for-clean-energy.pdf

[iii] https://ym.fi/eu-n-biodiversiteettistrategia

[iv] https://www.nature.com/articles/s41893-022-00994-6

Kirjoittaja Marita Niemelä johtaa Rejlersin Sustainable Energy Solutions -toimialaa. Hänellä on laaja tekniikan, liiketoiminnan ja tieteen tausta sekä yli 30 vuoden kokemus energia-, jalostus-, kemia- ja metsäteollisuudesta. Niemelä on tekniikan tohtori sekä biopolttoaineiden ja biojalostuksen dosentti, ja Aallon hallituksen jäsen. Aikaisemmin hän on toiminut myös Suomen Akatemian hallituksen jäsenenä.