Rejlers selvitti energiamurroksen tilannetta Keski-Suomessa

Keski-Suomen liitolla on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa maakunnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Rejlers toteutti liitolle selvityksen, jossa arvioitiin keinoja tämän tavoitteen toteutumiseksi. Työssä tarkasteltiin energiamurrosta erityisesti maankäytön näkökulmasta. Maakuntaliiton tavoite on, että maakuntakaava mahdollistaa ja tukee energiamurroksen ja hiilineutraaliuden edistämistä. Tähän pyritään sekä maakuntakaavalla että koostamalla kokonaiskuvaa ja taustatietoa energiamurroksen ratkaisuista.

Selvityksen aluksi tarkasteltiin energiajärjestelmän nykytilaa päivittämällä Keski-Suomen maakunnan energiatase vuodelle 2022. Edellisestä tarkastelusta oli kulunut kolme vuotta. Keski-Suomen energiankäyttö painottuu vahvasti metsäteollisuuden laitosten toimintaan, mutta myös muilla osa-alueilla tunnistettiin selkeitä muutoksia, kuten tuulivoimatuotannon kasvu sekä orastavat merkit liikenteen sähköistymisestä.

– Maakunnan liiton tehtävä on vastata aluekehityksestä ja maakuntakaavoituksesta. Halusimme selvittää energiamurroksen mahdollisuuksia ja edellytyksiä Keski-Suomessa sekä saada tietoa toimista, joita hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen alueellamme edellyttää. Selvitys antaa suuntaviivoja kehittämistahdon muodostamiselle, ennakointityöhön sekä siihen, mihin energiamurroksen edistämisessä on syytä keskittyä, kertoo Keski-Suomen liiton maakunta-arkkitehti Liisa Bergius.

– Muutokset alueen teollisuuden energiankäytössä, koronapandemian vaikutukset ja helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyivät kaikki jollain tasolla energiankulutuksen ja -tuotannon muutoksissa vertailuvuoteen 2019 nähden, toteaa Rejlersin teknologiakonsultti Jaakko Tamminen.

Keski-Suomen liitto on aikaisemmin tehnyt maakuntakaavoituksen taustalle useita energiajärjestelmän kehitykseen liittyviä selvityksiä mm. tuulivoimasta, sähkönsiirrosta ja geoenergiasta. Näitä täydennettiin tässä työssä aurinkovoimaloiden potentiaalitarkastelulla ja energiavarastojen teknologiaselvityksellä sekä maakuntakaavoituksen suosituksilla energiamurroksen näkökulmasta.

– Myös kuntien aluesuunnittelussa voidaan hyödyntää selvityksessä saatua tietoa aurinkoenergian tuotantoon ja energian varastointiin liittyen, Bergius sanoo.

Aurinkovoimaloiden sijoittumisen edellytyksiä tarkasteltiin paikkatietoanalyysillä, jossa huomioitiin luontoarvot, rakennettu ympäristö ja teknistaloudelliset näkökulmat. Potentiaaliset alueet pisteytettiin parhaiden kohteiden tunnistamiseksi. Analyysissä etenkin maakunnan luoteisosista löydettiin potentiaalia suuremmillekin aurinkovoimaloille. Lisäksi potentiaalia voitiin suhteuttaa rakennusten aurinkoenergiapotentiaaliin. Rakennusten aurinkoenergiapotentiaali oli maa-asenteisten aurinkovoimaloiden potentiaalia selvästi pienempi.

– Laajat kymmenien tai satojen megawattien aurinkoenergiahankkeet ovat nousseet muutamassa vuodessa aiempaa merkittävämmäksi maankäytölliseksi kysymykseksi. Myös kansallisesti on käynnissä prosesseja ja selvityksiä, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten aurinkovoimaa jatkossa ohjataan. Selvitys antaa kunnille lisää taustatietoa potentiaalisista alueista ja nostaa myös esimerkiksi maakunnallisten tuulivoima-alueiden läheistä aurinkoenergiapotentiaalia näkyviin, Rejlersin paikkatieto- ja ilmastoasiantuntija Leo Hari sanoo.

Keski-Suomen vuoden 2022 energiataseen pohjalta luotiin selvityksessä katsaus myös tulevaisuuteen. Teollisuusintensiivisessä maakunnassa hiilineutraalius edellyttäisi Suomessa tuotetun sähkön keskimääräisen päästökertoimen pudotusta entisestään, tai oman uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää kasvua.

Näiden toimien lisäksi rakennusten lämmityksessä tulisi pystyä vähentämään turpeen ja lämmitysöljyn käyttöä, ja liikenteessä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuudet ajoneuvokannasta pitäisi saada nykyistäkin nopeampaan kasvuun, jotta maakunnan ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Pidemmälle päästövähennyksissä päästessä kokonaisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi maankäyttö ja työkoneet.

– Rejlers tutki tarvittavia toimia skenaarioiden kautta ja raportoi tuloksista teemoittain. Selvitys on ansiokas, ja se osoittaa niitä vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joihin voimme Keski-Suomessa tarttua energiamurroksen edistämiseksi ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi, Bergius toteaa.

Rejlers oli Keski-Suomen liitolle tuttu kumppani aiemmasta sähkönsiirtoselvityksestä. Bergius kiittelee yhteistyötä.

– Kyseessä on hyvin syvällistä taustatietoa vaativa selvitys, jota Rejlers on vetänyt eteenpäin selkeinä työpaketteina. Raportti on selkeä ja laadukas; se antaa pikaisellakin tutustumisella hyvän käsityksen siitä, mitä energiamurros ja tavoitteiden saavuttaminen Keski-Suomessa tarkoittaa. Seuraavaksi tehtävämme on tehdä selvityksen tuloksia julkiseksi ja varmistaa, että näihin asioihin tartutaan maakunnassa, Bergius lopettaa.