Siirry sisältöön
Kuvassa Jarin Kaarrela, Rejlers. Blogi: Taitava esihenkilö ei vain kysy, vaan myös kuuntelee – ja ymmärtää

Taitava esihenkilö ei vain kysy, vaan myös kuuntelee – ja ymmärtää

Töissä Rejlersillä

Jari Kaarrela johtaa tiimiä, jonka jäsenet ovat itsekin esihenkilöitä. Mitä se tarkoittaa arjessa? Miten hyvä johtaminen syntyy, ja mikä on tärkeintä esihenkilön työssä?

Töissä Rejlersillä

Jari Kaarrela työskentelee Rejlersillä Head of Electrical Engineering roolissa eli vastaa yhteensä reilun sadan sähkösuunnittelijan yksiköstä osana teollisuuden toimialaa. Hän tuli taloon vuonna 2019, mutta yhteensä hänellä on jo lähes 15 vuoden kokemus esihenkilötyöstä. Tällä hetkellä Kaarrelan tiimiin kuuluu kahdeksan henkilöä, joilla kaikilla on myös omat tiimit johdettavanaan. 

Rejlersin yli kahdenkymmenen toimipaikkakunnan myötä tiimit saattavat olla hajautuneet laajasti ympäri Suomen. Jarin tiimiläisiä työskentelee peräti kahdeksalla eri paikkakunnalla. Hajautetussa tiimissä kommunikaation rooli esihenkilötyössä korostuu entisestään. 

– Pyrin juttelemaan kaikille tiimiläisilleni sekä yhdessä että erikseen ainakin kerran viikossa, Jari sanoo. 

Jokainen tulee ottaa huomioon yksilönä 

Rejlers palkitsee vuosittain työssään menestyneitä esihenkilöitä. Vuoden 2024 esihenkilö -tunnustuksen saaneista yksi oli Jari.  

– Tunnustus tuli itselle yllätyksenä, mutta toki on lämmin fiilis. Toisaalta kun tiedän, että moni oma tiimiläinenkin on loistava esihenkilö, soisin tämän palkinnon kelle tahansa heistä. 

Mitkä asiat sitten tekevät esihenkilöstä hyvän? 

Kaarrela toteaa, että hyvä johtaminen ei perustu ainoastaan tavoitteisiin ja numeroihin – vaan ennen kaikkea ihmisten tuntemiseen. Hänen mukaansa hyvä esihenkilö on aidosti kiinnostunut tiimiläistensä hyvinvoinnista. 

– Ei riitä, että kysyy, mitä kuuluu – pitää myös aktiivisesti kuunnella. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se, että oikeasti tuntee toisen ja tietää millainen johtamistyyli sopii juuri hänelle, vaatii oman aikansa. Taito lukea ihmisiä ja erilaisia tilanteita on ollut asia, mitä omalla esihenkilöurallani olen saanut opetella paljonkin, Jari sanoo. 

Kaarrelan mielestä esihenkilöiden johtaminen eroaa merkittävästi asiantuntijoiden johtamisesta. 

Asiantuntijoiden esihenkilönä tärkeintä on varmistaa, että yleisesti kaikki on hyvin, ilman tarvetta syventyä päivittäisiin tehtäviin. Sen sijaan esihenkilöiden esihenkilönä on tarpeen ymmärtää tarkemmin, mitkä ovat ne päivittäiset asiat, joiden parissa tiimin jäsenet työskentelevät. Tällöin voin myös tukea heitä paremmin heidän omassa johtamistyössään. 

Psykologinen turvallisuus keskiössä 

Kaarrelan mielestä psykologisen turvallisuuden merkitystä työelämässä ei voi korostaa liikaa. Hänen tavoitteenaan on luoda ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda esiin omat näkemyksensä ja tuntee olonsa arvostetuksi. Tiimin yhteisissä kohtaamisissa onkin tapana, että jokainen on ainakin kerran äänessä. 

– Haluan kannustaa tiimiläisiäni ottamaan asioihin kantaa. Osalle ihmisistä se on luontaisempaa kuin toisille, mutta pidän sitä tärkeänä, että jokainen kertoisi edes työkuulumiset, sanoo Jari. 

Tukeakseen tavoitetta, Kaarrela on pyrkinyt tekemään itsestään helposti lähestyttävän – tiimi tietää, että hänen puoleensa voi aina kääntyä, kun siltä tuntuu. Se, miten hän on siinä onnistunut, ei ole yksiselitteinen asia eikä Jari osaa antaa siihen tarkkaa vastausta. 

Yhden neuvon hän voi kuitenkin antaa, varsinkin uraa aloitteleville esihenkilöille: anna itsellesi aikaa. 

– Kukaan uusi esihenkilö ei tiedä millaiseen tehtävään on ryhtynyt. Esihenkilötyö on vaativampaa, kuin mitä usein ajatellaan, eikä hyväksi esihenkilöksi voi kasvaa yhdessä yössä. Tekemällä oppii ja tärkeintä on uskaltaa aloittaa jostain, hän tiivistää. 

Vuoden esihenkilö 2024-tunnustuksen saivat myös Henri Jaatinen, Juho Jurvelin, Mika Miettinen ja Olli Rantanen. 

Sinua voisi myös kiinnostaa

Rejlers työnantajana