Tavoitteena päästötön teollisuus – pelissä meidän kaikkien tulevaisuus

Vuonna 2022 Suomen hiilidioksidipäästöt olivat ilman maankäyttösektoria noin 46 miljoonaa tonnia, josta noin neljännes on peräisin energiaintensiivisestä teollisuudesta. [i] Suomen noin 70:stä päästökaupan piiriin kuuluvasta teollisuuslaitoksesta suurimmat päästöt syntyivät SSAB:n terästehtaalla Raahessa ja Kilpilahden yritysalueella Porvoossa. 

Näiden laitosten päästöjä voidaan merkittävästi vähentää sähköistyksellä, jonka potentiaali on 27 % terästeollisuudessa ja 44 % kemianteollisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi terästehtaiden ja kemianteollisuuden uunien ja höyryntuotannon energialähteiden vaihtamista fossiilisista päästöttömään sähköön. Korkealämpötilaisten sähköisten uunien investointikustannukset ovat kuitenkin korkeat eikä kaupallisia ratkaisuja ole vielä laajamittaisesti tarjolla. Vaihtoehtoisesti teollisuuden energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen ennen sen pääsyä ilmakehään – hiilidioksidin käsittelyyn, kuljetukseen ja varastointiin ei Suomessa kuitenkaan ole vielä laajamittaista infrastruktuuria, saati sopivia loppusijoituspaikkoja valmiina. [ii]

Teollisuuden tulevaisuus nojaakin merkittävin osin uusiutuvalla sähköllä tuotettuun vetyyn, jolla voidaan vähentää tai korvata fossiilisia raaka-aineita ja polttoaineita. Esimerkiksi teräksen valmistuksessa raaka-aineena käytetty rauta voidaan pelkistää täysin fossiilivapaalla vedyllä kivihiilen ja koksin sijaan. Vastaavasti kemianteollisuudessa voidaan korvata fossiilista vetyä uusiutuvalla vedyllä, tuottaa sen avulla vihreää ammoniakkia tai muuntaa vetyä yhdessä hiilidioksidin kanssa sähköpolttoaineiksi. Nämä uudet prosessit ja tuotteet ovat kuitenkin hintavia. Esimerkiksi vihreä teräs on premium-tuote ja kalliimpi kuin SSAB:n fossiilipohjainen terästuote [iii]. Vastaavasti sähköpolttoaineet on arvioitu huomattavasti kalliimmiksi kuin niiden perinteiset fossiiliset vastineet [iv].

Vetyyn perustuvan teollisuuden kasvu lisää merkittävästi energiankulutusta. Fingrid ja Gasgrid ovat yhdessä tarkastelleet kolmea tulevaisuuden vetytalousskenaarioita: Vahvaa alueellista vetytaloutta, Tehokas eurooppalainen vetymarkkina ja Vetytalouden kärkimaa Suomi. Perusoletuksena on ollut, että Suomi saavuttaa kaikissa skenaarioissa hiilineutraalisuustavoitteensa ja puhtaan vedyn tuotanto Suomessa kasvaa voimakkaasti. Skenaarioiden perusteella Suomen sähkön kulutus noin kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja kolmin-nelinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä – merkittävin kasvun ajuri olisi nimenomaan vedyn tuotanto. [v]

Ilmastomuutoksen hillitseminen vaatii vastuullisesti valmistettuja tuotteita, mikä tarkoittaa massiivista määrää uutta puhdasta energiantuotantoa sekä uusien teknologioiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöönottoa. Samanaikaisesti kasvavan sähköistyksen sekä uusiutuvan vedyn tuotannon ja käytön kääntöpuolina ovat merkittävät maankäytön muutokset, lisääntyvä metallien kysyntä ja kasvava kaivostoiminta. Vihreän siirtymän edellyttämä energia- ja teollisuussektorin uudistuminen edellyttääkin huolellista huoltovarmuuden, turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointia, koska kestävän talouden on nojattava luonnon monimuotoisuutta varjeleviin ratkaisuihin. Suomalaiset teollisuusyritykset laajalti tiedostavat tämän – viimeisimmästä positiivisesta uutisesta vastasi Neste, joka joulun alla ilmoitti, että se aikoo investoida 2,5 miljardia euroa Porvoon öljynjalostamon muuttamiseksi asteittain uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi. [vi]

Laajemmin teollisuuden uudistuminen tullee aiheuttamaan suuria tunteita ja eriäviä mielipiteitä. Paikallisen väestön kulutustottumukset ja intressit eivät välttämättä kohtaa elinkeinoelämän tarpeita, kun teollisten toimijoiden suunnitelmat alkavat vaikuttaa ihmisten välittömään elinpiiriin. Uusiutuva energiantuotanto väistämättä hajaantuu lähelle asutusta, kun vetytalous laajenee ja uudet kansainväliset toimijat etsivät energiaintensiivisille investoinneilleen sopivia kohteita.

Parhaimmillaan päästöttömään vetyyn nojaava vastuullinen teollisuus tuottaa meille kaikille puhtaampia tuotteita sekä luo kestävää kasvua ja runsaasti uusia työpaikkoja.  Päästötön teollisuus voi taata meille kaikille kestävää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

[i] Kasvihuonekaasut – Tilastokeskus (stat.fi)

[ii] Energiaintensiivisen teollisuuden vihreän siirtymän investointitarpeet ja niiden toteutumisedellytykset – Valto (valtioneuvosto.fi)

[iii] UKK: Vastaukset merkittäviin kysymyksiin fossiilivapaasta teräksestä – SSAB

[iv] Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia 2022:50, Valtion rooli vetytaloudessa, Loppuraportti

[v] Energian siirtoverkot vetytalouden ja puhtaan energiajärjestelmän mahdollistajina – Loppuraportti. Fingridin ja Gasgrid Finlandin yhteishanke, marraskuu 2023

[vi] Nesteen Porvoon öljynjalostamo muutetaan asteittain uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi | Neste