Teollisuuslaitoksia, vetyputkia ja datakeskuksia – niistäkö on Suomen talouskasvu tehty?

Suurimmat miljardiluokan investointipäätökset ovat Suomessa kohdistuneet maatuulivoimahankkeisiin, biojalostukseen, ja datakeskuksiin. Mittavia, satojen miljoonien eurojen investointipäätöksiä on tehty muun muassa akkukemikaalien ja biotuotteiden tuotantoon sekä arvokkaiden metallien talteenottoon.  

Investointipäätökseen edenneitä vetyprojekteja edustaa nyt viisi hanketta: P2X Solutionsin Harjavallan laitos, Helenin Helsinki Hydrogen Hub, Hycamiten Kokkolan tuotantolaitos, Fortumin pilot-laitos Loviisassa sekä Flexensin Lempäälään rakentuva laitos. Näiden investointien suuruudet vaihtelevat 5 –70 miljoonan euron välillä. Esiselvitysvaiheessa on yhdeksän vetyhanketta ja suunnitteluvaiheessa parikymmentä. [i]

Tunnelma vetyhankkeiden osalta on silti hieman alavireisempi kuin se oli vuosi sitten. Osa isoista hankkeista on viivästynyt ja joitakin  jopa peruttuⁱ. Vedyn siirron infrastruktuurin kehittäminen on kuitenkin etenemässä mm. Itämeren alueella; tavoitteena on tukea alueen vetymarkkinoiden kehittymistä.[ii] Siitä huolimatta vetyprojekteja jarruttavat monimutkaiset regulaatiot, inflaatio ja kohonneet korot. Näiden yhteisvaikutukset nostavat jo muutenkin korkeita investointikuluja ja hankkeiden riskiä.  

Hankekehittäjät pyrkivät voittamaan rahoittajien luottamuksen offtake-sopimuksilla, joilla voidaan parhaassa tapauksessa turvata tuotannon kaupalliset edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Pitkäaikaisten offtake-sopimusten saaminen uudenlaisessa ja epävarmassa markkinassa ei ole helppo temppu. Jo toteutuneissa hankkeissa uusiutuvan vedyn hinta on ollut merkittävästi fossiilista vetyä korkeampi[iii], jolloin myös uusiutuvaa vetyä hyödyntävien tuotteiden hinta karkaa korkeaksi.  

Vedyntuotannon lisäksi – tekoälyn lisääntyvä käyttö kasvattaa kestävästi tuotetun sähkön tarvetta. Varovaistenkin arvioiden mukaan datakeskusten sähkön tarve on kaksinkertaistumassa maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Vaikka suurin osa maailman datakeskuksista sijaitsee Yhdysvalloissa, näkyy digitalisaation ja tekoälyn kasvu myös Euroopassa ja Aasiassa.  

Uusia datakeskuksia ohjautuu Euroopassa Saksan, UK:n ja Irlannin kaltaisiin maihin, jotka tarjoavat hyvät rahoituspalvelut, veroedut tai muita kannustimia. Esimerkiksi Irlannissa on toiminnassa 82 datakeskusta, rakenteilla 14 ja uusia hyväksyttynä 40.  Jatkossa datakeskuksia tullee enenevässä määrin myös Pohjoismaihin, Espanjaan ja Ranskaan, joissa on tarjolla vähäpäästöistä ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettua sähköä.[iv]

Suomessa suuria datakeskuksia ovat esimerkiksi Mäntsälässä Yandexin, Tuusulassa Hetznerin ja Haminassa Googlen datakeskus. Myös muun muassa Equinix, Telia, ja Elisa tarjoavat datakeskus- ja pilvipalveluita. Kun Googlen uusin laajennus valmistuu vuonna 2025, voidaan sen hukkalämmöllä kattaa noin 80 prosenttia Haminan kaukolämmön tarpeesta.[v] Globaali jätti Microsoft suunnittelee suuria datakeskuksia Vihtiin, Espooseen ja Kirkkonummelle[vi] , ja useita muitakin hankkeita on etenemässä.[i] Kasvava määrä datakeskuksia tarkoittaa kasvavaa kysyntää puhtaalle sähkölle. 

Suomessa on sopivia tontteja, toimiva infrastruktuuri, vähäpäästöinen sähköntuotanto, erinomainen sähköverkko ja luotettava sähkönsiirto. Lisäksi meiltä löytyy osaavaa työvoimaa, kyky toteuttaa investointihankkeita ja suotuisa toimintaympäristö vastuulliseen liiketoimintaan. Kansainvälisesti katsottuna olemme vastuullisuudessa kiistattomasti kärkijoukossa: meillä on vihreän siirtymän arvoketjussa vahvoja edelläkävijöitä, jotka ovat tunnettuja ja tunnustettuja osaamisestaan ja tuotteistaan.[viii]

Suomessa on monialainen vihreän siirtymän hankeportfolio, joka koostuu biotaloudesta, uusiutuvasta energiasta, akkumateriaaleista, vihreästä vedystä, vihreästä teräksestä ja datakeskuksista. Jotta tämä kokonaisuus johtaa lopulta ekologisesti kestäväksi taloudeksi ja kasvuksi, tarvitaan vahvan teknisen osaamisen ohella syvällistä vastuullisuusosaamista. Hankkeiden laadukas valmistelu, luvitus ja toteutus nojaa kotimaisten ja kansainvälisten konsultti-, suunnittelu- ja projektitalojen osaamiseen ja alan parhaisiin käytäntöihin. Vihreä siirtymä ja tiukentuvat raportointivaatimukset ovat nostaneet vastuullisuusstrategian, sen toimeenpanon ja seurannan, liiketoiminnan kovaan ytimeen.    

Me Rejlersillä olemme kasvuhakuisia ja keskitymme vihreään siirtymään sekä puhtaisiin ratkaisuihin. Olemme sitoutuneet nopeuttamaan kestävän yhteiskunnan rakentumista tukemalla asiakkaitamme heidän hankkeidensa elinkaaren kaikissa vaiheissa.

[i] https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/

[ii] https://gasgrid.fi/2024/06/17/itameren-alueen-kaasun-siirtoverkonhaltijat-ovat-solmineet-aiesopimuksen-vauhdittaakseen-vetyinfrastruktuurin-kehittamista/

[iii] https://publications.tno.nl/publication/34642511/mzKCln/TNO-2024-R10766.pdf

[iv] https://www.goldmansachs.com/intelligence/pages/AI-poised-to-drive-160-increase-in-power-demand.html

[v] https://yle.fi/a/74-20089189

[vi] https://local.microsoft.com/fi/blog/microsofts-finland-datacenter-projects-environmental-impact-assessment-reports-have-been-finalized-and-submitted/

[vii] https://dashboards.sdgindex.org/rankings

Kirjoittaja Aki Pesola vastaa Rejlersillä teknisestä johdon konsultoinnista. Hänellä on pitkä kokemus energia- ja teollisuussektorien kehittämisestä uusien, kestävien teknologioiden avulla.