Vedyn tuotanto – Rejlers selvitti Kymenlaakson tietä vetytalouteen

Kestävän kasvun ja vihreän siirtymän edistäminen ovat Kymenlaaksossa tärkeitä tavoitteita, sillä vihreään sähköön ja vetyyn perustuvalla teollisuudella on suuri rooli alueen teollisessa murroksessa. Kymenlaaksoon halutaan lisää uusiutuvaa energiaa sekä vedyn ja sen jatkojalosteiden tuotantoa. Tämän edistämiseksi alueen kehitysyhtiöt Cursor ja Kouvola Innovation tilasivat vetytaloutta koskevan selvityksen Rejlersiltä.

– Olimme aikaisemminkin tunnistaneet hyviä alueita vedyn tuotannolle, mutta halusimme selvittää asiaa laajemmin. Selvityksessä tunnistettiin myös uusia alueita, mikä oli tärkeä tulos. Samalla saimme vahvistusta ennakkonäkemyksiimme ja syvällisempää ymmärrystä alueiden potentiaalista. Meille kirkastui, miten alueita voidaan jalostaa vetyinvestointeja varten, kertoo projektipäällikkö Kari Laine Kouvola Innovationista.

– Kymenlaakson vahvuudet – vahva sähköverkko, vetytaloutta tukeva infrastruktuuri ja logistiikka vientisatamineen – siivittävät vetytalouden kehittämistä. Lisäksi alueelle on suunnitteilla uusiutuvan energian hankkeita ja mahdollisesti Gasgridin vetyputkistoa. Selvitimme vetytalouden edellytyksiä näissä puitteissa, ja valitsimme kriteeriemme perusteella potentiaalisimmat alueet jatkotarkasteluun, kuvailee Rejlersin teknologiakonsultti ja selvityksen projektipäällikkö Roope Mannonen.

Kymenlaaksosta löytyi useita vetytalouden kannalta kiinnostavia kohteita, joissa voitaisiin joko tuottaa tai jalostaa vetyä. Vedyn ja Power-to-X-tuotteiden tuotantoa näissä kohteissa tarkasteltiin teknistaloudellisesta näkökulmasta case-esimerkkien avulla. Esimerkkeinä olivat ammoniakki, metaani ja vety.

Kaikelle vedyn tuotannolle tärkeitä edellytyksiä ovat sähkön ja veden saanti sekä alueiden käytön suunnittelu. Ammoniakin kannalta merkittäviksi tekijöiksi osoittautuivat suuri tonttiala ja vientiä tukeva kuljetettavuus. Metaanin kannalta potentiaalia lisäsivät riittävän lyhyt etäisyys hiilidioksidilähteeseen sekä mahdollisuus liittyä maakaasuverkostoon. Vedyn tuotannossa tärkeäksi tekijäksi nousee tulevaisuudessa Gasgridin vetyputkiston sijainti: tuotantolaitos kannattaa rakentaa mahdollisimman lähelle vetyputkistoa.

Kymenlaakson vetytaloudelle luotiin tiekartta, jossa korostuu yhteistyö eri toimijoiden välillä. Jo selvitystyön aikana sidosryhmäyhteistyö oli suuressa roolissa. Näin mukaan saatiin esimerkiksi kaavoitustoimen tietoa maankäytöstä sekä sähkö- ja kaasuverkon ja paikallisten toimijoiden näkemyksiä.

– Rejlers osallisti työhön haastattelujen ja työpajan avulla monipuolisesti eri sidosryhmiä, kuten alueen kuntia ja teollisia toimijoita. Lopputuloksena syntyi asiantunteva, hyvä tiekartta vetytalouden edistämiseksi tulevina vuosina, sanoo Cursorin projektipäällikkö Riina Laaksonen.

– Olimme tyytyväisiä Rejlersin tekemiseen. Rejlers tarttui hyvin toimeen ja organisoi työn tekemistä ammattimaisesti. Toiminta sujui hyvin sekä meidän että sidosryhmien kanssa, ja olimme tyytyväisiä työskentelytapaan ja Rejlersin asiantuntemukseen, Laine kiittää.

Selvitys valmistui hyvään aikaan, sillä vetyinvestoinneille etsitään parhaillaan aktiivisesti sopivia kohteita. Maakuntien, kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö on avainasemassa hankkeiden toteutumiseksi. Tiekarttaa aiotaan hyödyntää jatkosuunnittelussa sekä keskusteluissa mahdollisten hankekehittäjien kanssa. – Oli ilo olla asiakkaan tukena tässä työssä. Meillä Rejlersillä on vahva teknistaloudellinen osaaminen vedyn tuotannosta, käsittelystä ja käyttökohteista sekä hyvät valmiudet vetytalouden edistämiseen. Yhdistämällä konsultoinnin ja eri suunnittelualojemme asiantuntemusta voimme luoda kokonaisnäkymän kehityksestä ja edellytyksistä vetyinvestointien toteutumiselle. Tämä hyödyttää asiakasta ja koko seutua, sanoo Mannonen.